Viivästyskorkolaskuri

Viivästyskorkolaskuri – Opas viivästyskorkojen laskemiseen

Viivästyskorkolaskuri on työkalu, joka auttaa sinua laskemaan viivästyskoron määrän maksamattomalle laskulle tai velalle. Viivästyskorko on lakisääteinen korvaus, jonka velallinen maksaa velkojalle siitä, että maksu on myöhässä. Suomessa viivästyskorko määräytyy korkolain mukaan, ja sen tarkoituksena on kannustaa maksamaan laskut ajoissa sekä korvata velkojalle aiheutunut haitta.

Viivästyskoron perusteet Suomessa

Suomen korkolaki määrittelee viivästyskoron perusteet. Kuluttajasaatavissa viivästyskorko on sidottu Euroopan keskuspankin viitekorkoon, johon lisätään 7 prosenttiyksikköä. Viitekorko tarkistetaan puolivuosittain, ja Suomen Pankki julkaisee sen. Kaupallisissa saatavissa eli yritysten välisissä laskuissa viivästyskorko voi olla korkeampi – tyypillisesti viitekorko + 8 prosenttiyksikköä. On tärkeää huomata, että kuluttajasaatavissa velkoja ei voi periä lakisääteistä enimmäismäärää korkeampaa viivästyskorkoa.

Viivästyskorko alkaa kertyä eräpäivää seuraavasta päivästä. Jos laskun eräpäivä on esimerkiksi 15. päivä, viivästyskorko lasketaan 16. päivästä alkaen. Viivästyskorko lasketaan päiväkohtaisesti, ja se perustuu vuosikoron jakamiseen 365 päivälle. Tämä tarkoittaa, että jokainen myöhästymispäivä lisää maksettavaa summaa.

Viivästyskorkolaskurin käyttäminen

Viivästyskorkolaskurin käyttö on yksinkertaista. Syötä ensin laskun tai velan pääoma eli alkuperäinen summa, joka on maksamatta. Toiseksi syötä viivästyspäivien määrä eli kuinka monta päivää maksu on myöhässä eräpäivästä. Kolmanneksi syötä viivästyskorko prosentteina – voit käyttää lakisääteistä viivästyskorkoa tai sopimuksessa määriteltyä korkoa.

Laskuri näyttää viivästyskoron määrän euroina sekä kokonaissumman, joka sisältää sekä alkuperäisen pääoman että viivästyskoron. Voit kokeilla eri arvoja nähdäksesi, kuinka viivästyspäivien määrä tai korko vaikuttaa maksettavaan summaan. Tämä on hyödyllistä sekä velkojille että velallisille – velkoja voi laskea, paljonko viivästyskorkoa voi periä, ja velallinen näkee, paljonko myöhästyminen maksaa.

Viivästyskoron matemaattinen laskeminen

Viivästyskorko lasketaan seuraavalla kaavalla: Viivästyskorko = Pääoma × (Viivästyskorko % / 100) × (Viivästyspäivät / 365). Esimerkiksi 1000 euron laskulle 11 % viivästyskorolla 30 päivän ajalta: 1000 × 0,11 × (30/365) = 9,04 euroa. Kokonaissumma olisi siis 1000 + 9,04 = 1009,04 euroa.

Pidemmällä viivästysajalla viivästyskorko kasvaa merkittävästi. Esimerkiksi sama 1000 euron lasku 90 päivän viivästyksellä: 1000 × 0,11 × (90/365) = 27,12 euroa. Tämä osoittaa, miksi laskut kannattaa maksaa mahdollisimman pian – viivästyskorko kertyy päivittäin.

Milloin viivästyskorkoa voi periä

Viivästyskorko-oikeus syntyy, kun maksu erääntyy ja jää maksamatta. Laskussa tulee olla selkeä eräpäivä, jotta viivästyskoron periminen on mahdollista. Jos eräpäivää ei ole määritelty, viivästyskorko alkaa yleensä kertyä 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä. Velkojan tulee ilmoittaa viivästyskorosta laskussa tai perintäkirjeessä.

On hyvä huomata, että viivästyskoron lisäksi velkoja voi periä perintäkuluja ja muita lakisääteisiä maksuja. Viivästyskorkolaskuri näyttää vain viivästyskoron määrän, ei muita kuluja. Käytännössä maksamattomasta laskusta voi siis kertyä enemmän kuluja kuin pelkkä viivästyskorko.

Viivästyskorkolaskurin rajoitukset

Viivästyskorkolaskuri antaa arvion viivästyskoron määrästä annetuilla tiedoilla. Todellinen viivästyskorko voi poiketa laskurin tuloksesta, koska viitekorko voi muuttua puolivuosittain, sopimuksessa voi olla erityisehtoja, tai laskutavassa voi olla eroja. Tarkista aina voimassa oleva viivästyskorko ja sovellettavat ehdot ennen lopullisia päätöksiä.