Viivästyskorko

Viivästyskorko on lakisääteinen tai sopimuksen mukainen korko, joka alkaa kertyä kun lasku tai lainan maksuerä jää maksamatta eräpäivänä. Suomessa kuluttajalainojen viivästyskorko on sidottu korkolain mukaiseen viitekorkoon.

Viivästyskorko on tyypillisesti korkeampi kuin tavallinen luottokorko, ja sen tarkoitus on kannustaa maksamaan velat ajallaan. Viivästyksen jatkuessa velkoja voi siirtää saatavan perintään, mikä aiheuttaa lisäkuluja.

Maksuongelmien ilmetessä kannattaa ottaa yhteyttä velkojaan ennen eräpäivää ja pyytää maksuaikaa tai uutta maksusuunnitelmaa.

Viivästyskoron määräytyminen

Suomessa viivästyskoron suuruus määräytyy korkolain mukaan. Kuluttajavelkoihin sovelletaan korkolain mukaista viivästyskorkoa, joka on Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2024 alkupuolella korkolain viivästyskorko on noin 11–12 %.

Yritysten välisissä suhteissa ja tietyissä sopimuksissa viivästyskorko voi olla korkeampi. Korkolaki kuitenkin rajoittaa kuluttajasaatavien viivästyskoron enimmäismäärää – se ei voi ylittää kuluttajaluoton alkuperäistä korkoa, ellei alkuperäinen korko ole alle viitekorko + 7 %.

Viivästyskoron kertyminen

Viivästyskorko alkaa kertyä eräpäivää seuraavasta päivästä lähtien. Korko lasketaan maksamatta olevalle pääomalle päivittäin siihen saakka, kunnes velka maksetaan. Mitä pidempään maksu viivästyy, sitä suuremmaksi viivästyskoron määrä kasvaa.

Esimerkiksi 1 000 euron laskussa 11 % viivästyskorolla korkoa kertyy noin 0,30 euroa päivässä. Kuukauden viivästys tarkoittaa noin 9 euroa viivästyskorkoa, vuoden viivästys noin 110 euroa.

Viivästyskoron lisäksi tulevat kulut

Viivästyskoron lisäksi myöhästyneestä maksusta peritään yleensä muita kuluja:

• Maksumuistutus: enintään 5 euroa per muistutus
• Perintäkulut: 14–50 euroa per maksuvaatimus, riippuen velan suuruudesta
• Oikeudenkäyntikulut: satoja euroja, jos velka etenee tuomioistuimeen

Nämä kulut nostavat kokonaisvelan määrää nopeasti, joten pienikin alkuperäinen lasku voi paisua merkittäväksi perinnän myötä.

Viivästyskorko eri lainatyypeissä

Eri lainatyypeissä viivästyskoron käytännöt vaihtelevat:

Asuntolainat: Viivästyskorko on yleensä lainan normaali korko lisättynä 2–4 prosenttiyksiköllä.

Kulutusluotot: Viivästyskorko voi olla korkea, mutta korkolaki rajoittaa sen enimmäismäärän.

Pikalainat: Viivästyskorko on tyypillisesti lainan normaali korko, joka voi olla jo valmiiksi erittäin korkea.

Laskut ja sopimukset: Viivästyskorko on yleensä korkolain mukainen viitekorko + 7 %.

Viivästyskoron välttäminen

Paras tapa välttää viivästyskorkoa on maksaa laskut ajallaan. Käytännön keinoja ovat:

• Automaattiset maksut: Suoraveloitus tai e-lasku automaattisella maksulla varmistaa, ettei lasku unohdu
• Kalenterimuistutukset: Merkitse eräpäivät kalenteriin
• Puskurirahasto: Hätärahasto auttaa selviytymään yllättävistä tilanteista ilman maksujen viivästymistä
• Ennakoiva yhteydenotto: Jos tiedät, ettet pysty maksamaan, ota yhteyttä velkojaan ennen eräpäivää

Maksuvaikeudet ja viivästyskorko

Jos maksuvaikeuksia ilmenee, on tärkeää toimia nopeasti. Yhteydenotto velkojaan ennen eräpäivää voi johtaa maksujärjestelyyn ilman viivästysseuraamuksia. Monet velkojat myöntävät lisämaksuaikaa tai maksusuunnitelman, kun asiakas on oma-aloitteinen.

Vakavissa maksuvaikeuksissa talous- ja velkaneuvonta voi auttaa kokonaistilanteen selvittämisessä ja neuvotteluissa velkojien kanssa. Velkajärjestely voi olla vaihtoehto, jos velat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi.

Viivästyskoron ymmärtäminen motivoi maksamaan laskut ajallaan ja välttämään kalliita lisäkuluja, jotka voivat syntyä nopeasti maksun viivästyessä.