Sijoitusstrategia
Sijoitusstrategia on johdonmukainen lähestymistapa sijoittamiseen. Se määrittelee, mihin omaisuusluokkiin sijoitetaan (allokaatio), kuinka usein sijoitetaan, miten reagoidaan markkinaheilahteluihin ja milloin sijoituksia realisoidaan.
Yleisiä strategioita ovat passiivinen sijoittaminen, arvosijoittaminen, kasvusijoittaminen ja osinkosijoittaminen. Oikea strategia riippuu sijoittajan tavoitteista, sijoitushorisontista ja riskinsietokyvystä.
Tärkeintä on pysyä strategiassa johdonmukaisesti eikä vaihtaa sitä markkinatunteiden perusteella. Strategia kannattaa kuitenkin tarkistaa säännöllisesti elämäntilanteen muuttuessa.
Sijoitusstrategian osatekijät
Kattava sijoitusstrategia vastaa useisiin kysymyksiin:
Tavoitteet: Mihin sijoitetaan? Eläkettä, asuntoa, lasten koulutusta vai yleistä varallisuuden kasvattamista varten?
Sijoitushorisontti: Kuinka pitkäksi ajaksi varat sidotaan sijoituksiin?
Riskinsietokyky: Paljonko arvonvaihtelua sietää menettämättä yöuniaan?
Allokaatio: Miten varat jaetaan eri omaisuusluokkien (osakkeet, korot, kiinteistöt) välillä?
Sijoitusten valinta: Käytetäänkö indeksirahastoja, aktiivisia rahastoja vai suoria osakesijoituksia?
Yleisimmät sijoitusstrategiat
Passiivinen sijoittaminen: Sijoitetaan indeksirahastoihin tai ETF:iin ilman aktiivista osakevalintaa. Perustuu ajatukseen, että markkinoita on vaikea voittaa pitkällä aikavälillä.
Arvosijoittaminen: Etsitään aliarvostettuja osakkeita, joiden markkinahinta on alle osakkeen todellisen arvon. Tunnetuin arvosijoittaja on Warren Buffett.
Kasvusijoittaminen: Sijoitetaan nopeasti kasvaviin yhtiöihin, joiden tuloskasvun odotetaan jatkuvan. Tyypillisesti teknologiayhtiöitä.
Osinkosijoittaminen: Keskitytään yhtiöihin, jotka maksavat säännöllisesti ja kasvavasti osinkoa. Tavoitteena tasainen kassavirta.
Momentumsijoittaminen: Ostetaan osakkeita, joiden kurssi on noussut, ja myydään laskijoita. Perustuu hintakehityksen jatkuvuuteen.
Strategian rakentaminen
Sijoitusstrategian rakentaminen alkaa itsearviosta:
- Määritä tavoitteet: Mitä varten sijoitat ja kuinka paljon tarvitset?
- Arvioi riskinsietokyky: Ole rehellinen siitä, miten reagoit arvonlaskuun
- Valitse allokaatio: Määritä osakkeiden ja korkosijoitusten suhde
- Valitse toteutustapa: Rahastot, suorat sijoitukset vai molemmat?
- Automatisoi: Säännölliset kuukausisijoitukset vähentävät tunneperäisiä päätöksiä
Strategiassa pysyminen
Strategian teho perustuu johdonmukaisuuteen. Monet sijoittajat tekevät virheen vaihtamalla strategiaa markkinatilanteen mukaan – myyvät osakkeita laskumarkkinassa ja ostavat nousussa. Tämä johtaa tyypillisesti huonompaan tuottoon kuin strategiassa pysyminen.
Psykologiset ansat, kuten pelko, ahneus ja lyhytnäköisyys, ovat sijoittajan pahimpia vihollisia. Ennalta määritelty strategia auttaa välttämään näitä ansoja.
Strategian tarkistaminen
Strategiaa ei pidä vaihtaa markkinaheilahtelujen perusteella, mutta sitä kannattaa tarkistaa elämäntilanteen muuttuessa:
- Ikääntyminen lyhentää sijoitushorisonttia
- Perheen perustaminen voi muuttaa riskinsietokykyä
- Työpaikan menetys voi vaatia riskitason laskemista
- Perintö voi mahdollistaa pitkäjänteisemmän sijoittamisen
Vuosittainen tarkistus on hyvä käytäntö. Samalla voidaan tasapainottaa salkku takaisin tavoiteallokaatioon.
Sijoitusstrategian dokumentointi
Oman sijoitusstrategian kirjoittaminen ylös auttaa pysymään kurinalaisena. Kirjallinen suunnitelma toimii muistutuksena alkuperäisistä tavoitteista silloin, kun tunteet uhkaavat ohjata päätöksentekoa.
Sijoitusstrategian ymmärtäminen ja sen johdonmukainen noudattaminen ovat avain pitkän aikavälin sijoitusmenestykseen.
