Riskinsietokyky

Riskinsietokyky on yksilöllinen ominaisuus, joka koostuu kahdesta osasta: taloudellisesta kyvystä kestää tappioita ja psykologisesta kyvystä sietää epävarmuutta ja volatiliteettia ilman paniikin tuntemuksia.

Sijoittajan riskinsietokyky vaikuttaa sopivaan allokaatioon. Korkean riskinsietokyvyn sijoittaja voi painottaa osakkeita, kun taas matalan riskinsietokyvyn sijoittaja valitsee enemmän korkosijoituksia.

Omaa riskinsietokykyä kannattaa arvioida rehellisesti ennen sijoittamista. Monet yliarvioivat riskinsietokykynsä noususuhdanteessa ja myyvät paniikissa laskumarkkinassa, mikä johtaa huonoihin tuottoihin.

Riskinsietokyvyn osatekijät

Riskinsietokyky koostuu useista tekijöistä:

Taloudellinen riskinkantokyky: Paljonko voit menettää ilman, että se vaikuttaa elintasoosi tai taloudelliseen turvallisuuteesi? Tämä riippuu varallisuudesta, tuloista, veloista ja pakollisista menoista.

Psykologinen riskinsietokyky: Miten reagoit sijoitusten arvon laskuun? Jotkut ihmiset kestävät 30 % laskua rauhallisesti, toiset menettävät yöunensa 10 % laskusta.

Aika ja tilanne: Riskinsietokyky muuttuu elämäntilanteen mukaan. Nuorella pitkän sijoitushorisontin sijoittajalla voi olla korkeampi riskinsietokyky kuin eläkeikää lähestyvällä.

Riskinsietokyvyn arviointi

Oman riskinsietokyvyn rehellinen arviointi on tärkeää. Hyviä kysymyksiä ovat:

• Jos sijoituksesi arvo laskisi 30 % kuukaudessa, myisitkö?
• Kuinka paljon voit menettää ilman, että se vaikuttaa elämääsi?
• Kuinka usein tarkistat sijoitustesi arvon?
• Miten reagoit huonoihin talousuutisiin?

Monet sijoituspalvelut tarjoavat riskinsietokykykyselyjä, jotka auttavat hahmottamaan omaa profiilia. Näiden tuloksiin kannattaa suhtautua kriittisesti – kysely ei voi täysin ennustaa, miten reagoit oikeassa laskutilanteessa.

Riskinsietokyvyn ja allokaation suhde

Riskinsietokyky vaikuttaa suoraan sopivaan allokaatioon eli varojen jakoon eri omaisuusluokkiin:

Korkea riskinsietokyky:

• 80–100 % osakkeita
• 0–20 % korkosijoituksia
• Sietää suuret arvonvaihtelut
• Sopii pitkälle sijoitushorisontille

Keskitasoinen riskinsietokyky:

• 50–70 % osakkeita
• 30–50 % korkosijoituksia
• Tasapainoinen tuotto-riski-suhde

Matala riskinsietokyky:

• 20–40 % osakkeita
• 60–80 % korkosijoituksia
• Arvonvaihtelu pientä
• Tuotto-odotus matalampi

Riskinsietokyvyn yliarviointi

Yleisin virhe on riskinsietokyvyn yliarviointi noususuhdanteessa. Kun markkinat nousevat, on helppo ajatella: “Kestän kyllä laskun.” Todellinen testi tulee vasta laskumarkkinassa.

Vuosien 2008–2009 finanssikriisissä tai 2020 koronaromahduksessa monet sijoittajat myivät paniikissa pohjilla – juuri silloin kun olisi pitänyt pitää kiinni sijoituksista tai ostaa lisää. Tämä käytös johti pysyviin tappioihin.

Riskinsietokyvyn kasvattaminen

Riskinsietokykyä voi kehittää:

• Tieto: Markkinoiden historian ymmärtäminen auttaa näkemään laskut osana normaalia sykliä
• Kokemus: Aiemmat laskusuhdanteet opettavat, että markkinat toipuvat
• Automaatio: Säännöllinen kuukausisijoittaminen vähentää tarvetta tehdä päätöksiä
• Hajautus: Hyvin hajautettu salkku vaihtelee vähemmän

Riskinsietokyvyn muuttuminen

Riskinsietokyky ei ole pysyvä ominaisuus. Se voi muuttua:

• Iän myötä (tyypillisesti laskee)
• Elämäntilanteen muuttuessa (perhe, työpaikka)
• Varallisuuden kasvaessa tai vähentyessä
• Markkinakokemusten myötä

Sijoitusstrategiaa ja allokaatiota kannattaa tarkistaa säännöllisesti riskinsietokyvyn muutosten huomioimiseksi.

Riskinsietokyvyn ymmärtäminen ja rehellinen arviointi auttavat rakentamaan sijoitussalkun, jonka kanssa voi nukkua yönsä rauhassa myös laskumarkkinassa.