Rahasto
Rahasto (sijoitusrahasto) on helppo tapa aloittaa sijoittaminen ja hajauttaa riskiä. Kun sijoitat rahastoon, rahasi yhdistetään muiden sijoittajien varojen kanssa suureksi potiksi. Rahastoa hoitaa ammattimainen salkunhoitaja (aktiivinen rahasto) tai tietokoneohjelma (passiivinen rahasto/indeksirahasto), joka sijoittaa varat rahaston sääntöjen mukaisesti kymmeniin tai jopa satoihin eri arvopapereihin. Rahasto on yksi suosituimmista sijoitusmuodoista, ja se sopii sekä aloitteleville että kokeneille sijoittajille.
Rahastosijoittamisen suurin etu on hajautus: pienelläkin summalla (esim. 15 euroa kuukaudessa) pääset omistajaksi laajaan salkkuun, mikä pienentää riskiä verrattuna yksittäisen osakkeen ostamiseen. Jos yksi sijoituskohde menestyy huonosti, muut kohteet voivat kompensoida tappion. Hajautus on yksi sijoittamisen perusperiaatteista, ja rahasto toteuttaa sen automaattisesti.
Rahastoja on monenlaisia: osakerahastoja, jotka sijoittavat osakkeisiin; korkorahastoja, jotka sijoittavat joukkovelkakirjoihin ja muihin korkoinstrumentteihin; yhdistelmärahastoja, jotka sijoittavat sekä osakkeisiin että korkoihin; ja kiinteistörahastoja, jotka sijoittavat kiinteistöihin. Lisäksi on erikoisrahastoja, kuten vipurahastoja ja vaihtoehtoisia rahastoja.
Osakerahastot voidaan jakaa sijoitusstrategian mukaan esimerkiksi alueellisiin rahastoihin (esim. Suomi-rahasto, USA-rahasto, kehittyvät markkinat), toimialarahastoihin (esim. teknologia, terveydenhuolto) ja temaattisiin rahastoihin (esim. ilmasto, vastuullinen sijoittaminen). Korkorahastot puolestaan jaetaan tyypillisesti lyhyen, keskipitkän ja pitkän koron rahastoihin sekä yrityslaina- ja valtionlainarahastoihin.
Aktiivisen rahaston salkunhoitaja pyrkii valitsemaan sijoituskohteita, jotka tuottavat paremmin kuin markkinat keskimäärin. Tästä työstä peritään hallinnointipalkkio, joka on tyypillisesti 1–2 prosenttia vuodessa. Indeksirahasto eli passiivinen rahasto sen sijaan seuraa tiettyä indeksiä, kuten OMX Helsinki 25 -indeksiä, eikä pyri voittamaan markkinoita. Indeksirahastojen kulut ovat yleensä huomattavasti matalammat, usein alle 0,5 prosenttia vuodessa.
ETF (Exchange Traded Fund) on pörssinoteerattu rahasto, jota voi ostaa ja myydä pörssissä kuten osakkeita. ETF:t ovat usein indeksirahastoja, ja niiden kulut ovat tyypillisesti erittäin matalat. ETF:ien suosio on kasvanut voimakkaasti viime vuosina niiden edullisuuden ja joustavuuden ansiosta.
Rahasto-osuuksia voi yleensä merkitä (ostaa) ja lunastaa (myydä) joka pankkipäivä. Merkintöjen ja lunastusten hinnat määräytyvät rahaston arvon (NAV, Net Asset Value) perusteella, joka lasketaan päivittäin. Joistakin rahastoista peritään merkintä- tai lunastuspalkkio kaupankäynnin yhteydessä, mutta monet rahastot ovat nykyään palkkiottomia tältä osin.
Rahastosijoittamisesta peritään hallinnointipalkkioita, jotka vaihtelevat rahastotyypin mukaan. Hallinnointipalkkio veloitetaan automaattisesti rahaston arvosta, joten se ei näy erillisenä kulueränä sijoittajalle. Pitkällä aikavälillä kuluilla on merkittävä vaikutus tuottoon, joten kulujen vertailu on tärkeää rahaston valinnassa.
Rahastosijoittamisen tuottoa verotetaan pääomatuloverona. Suomessa pääomatulon vero on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 34 prosenttia. Rahasto-osuuksien myynnistä syntyy verotettava luovutusvoitto, jos myyntihinta on korkeampi kuin ostohinta. Tuottorahastot jakavat voittonsa osinkoina, kun taas kasvurahastot sijoittavat tuotot uudelleen rahastoon.
Sijoitusrahastolaki sääntelee rahastojen toimintaa Suomessa. Laki asettaa vaatimuksia rahastojen hajautukselle, raportoinnille ja sijoittajansuojalle. Rahastot ovat myös Finanssivalvonnan valvonnassa. Rahastosijoittaminen on turvallinen ja helppo tapa aloittaa sijoittaminen ja rakentaa varallisuutta pitkällä aikavälillä.
