Passiivinen sijoittaminen

Passiivinen sijoittaminen perustuu ajatukseen, että markkinoita on vaikea voittaa pitkällä aikavälillä ja että matalat kulut ovat ratkaisevia sijoitustuotolle. Sijoittaja ostaa indeksirahastoja tai ETF:iä, jotka seuraavat tiettyä markkinaindeksiä.

Passiivisen sijoittamisen etuja ovat matalat kulut, laaja hajauttaminen ja yksinkertaisuus. Sijoittajan ei tarvitse käyttää aikaa yksittäisten yhtiöiden analysointiin tai markkinoiden ajoittamiseen.

Tutkimukset osoittavat, että passiivinen sijoittaminen voittaa keskimäärin aktiiviset rahastot pitkällä aikavälillä, pääasiassa matalampien kulujen ansiosta.

Passiivisen sijoittamisen periaatteet

Passiivinen sijoittaminen perustuu muutamaan keskeiseen periaatteeseen:

Markkinatehokkuus: Tehokkailla markkinoilla kaikki saatavilla oleva tieto on jo hinnoiteltu osakkeisiin. Yksittäisen sijoittajan on erittäin vaikea löytää aliarvostettuja osakkeita, joiden avulla voittaisi markkinan.

Kulujen merkitys: Sijoitustuotoista jokainen prosenttiyksikkö, joka menee kuluihin, on pois sijoittajan tuotosta. Pitkällä aikavälillä kulut korkoa korolle -ilmiön vuoksi vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen.

Markkinan ajoittamisen vaikeus: Tutkimukset osoittavat, että markkinoiden ajoittaminen (ostaminen pohjalla, myyminen huipulla) on käytännössä mahdotonta tehdä johdonmukaisesti oikein.

Passiivisen sijoittamisen välineet

Indeksirahastot: Rahastot, jotka seuraavat tiettyä osakeindeksiä (esim. S&P 500, OMXH25). Hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti 0,1–0,5 % vuodessa.

ETF:t: Pörssilistatut rahastot, joilla voi käydä kauppaa pörssissä osakkeiden tapaan. ETF:ien kulut ovat usein vielä matalammat kuin perinteisten indeksirahastojen.

Robottineuvonta: Automaattiset sijoituspalvelut, jotka rakentavat ja hallinnoivat passiivista sijoitussalkkua sijoittajan puolesta.

Passiivisen ja aktiivisen sijoittamisen vertailu

Aktiivinen sijoittaminen pyrkii voittamaan markkinan valitsemalla yksittäisiä osakkeita tai ajoittamalla markkinoita. Aktiivisissa rahastoissa salkunhoitaja tekee sijoituspäätökset.

Passiivinen sijoittaminen hyväksyy markkinatuoton ja keskittyy kulujen minimointiin. Indeksirahasto seuraa indeksiä mekaanisesti ilman aktiivisia valintoja.

Lukuisat tutkimukset (mm. SPIVA-raportti) osoittavat, että 80–90 % aktiivisista rahastoista häviää vertailuindeksilleen 15 vuoden aikavälillä. Syynä ovat pääasiassa korkeammat kulut.

Passiivisen salkun rakentaminen

Yksinkertainen passiivinen salkku voi koostua muutamasta indeksirahastosta:

• Maailman osakkeet (esim. MSCI World -indeksirahasto)
• Euroopan tai Suomen osakkeet (esim. OMXH-indeksirahasto)
• Korkosijoitukset (joukkovelkakirjarahasto)

Osakkeiden ja korkosijoitusten suhde (allokaatio) määritellään riskinsietokyvyn ja sijoitushorisontin perusteella.

Säännöllinen sijoittaminen

Passiiviseen sijoittamiseen yhdistyy usein säännöllinen sijoittaminen (dollar cost averaging). Sijoittamalla kiinteän summan kuukausittain:

• Ostetaan enemmän osakkeita hintojen ollessa matalalla
• Ostetaan vähemmän hintojen ollessa korkealla
• Vältetään markkinoiden ajoittamisen tarve
• Hyödynnetään korkoa korolle -ilmiö

Passiivisen sijoittamisen kritiikki

Passiivinen sijoittaminen ei ole täysin vailla kritiikkiä:

• Ei voi voittaa markkinaa: Passiivinen sijoittaja saa aina markkinatuoton, ei koskaan enemmän
• Kuplavaaroja: Jos kaikki sijoittavat passiivisesti, kukaan ei analysoi yhtiöitä, mikä voi johtaa vääristymiin
• Indeksin painotukset: Markkina-arvopainotteiset indeksit painottavat kalliimpia yhtiöitä

Näistä huolimatta passiivinen sijoittaminen on tutkitusti tehokas tapa rakentaa varallisuutta pitkällä aikavälillä useimmille sijoittajille.

Passiivisen sijoittamisen ymmärtäminen auttaa rakentamaan yksinkertaisen, matalakuluisen ja pitkäjänteisen sijoitusstrategian.