Pankkitunnukset
Pankkitunnukset ovat nyky-yhteiskunnan “digitaalinen henkilökortti”. Ne koostuvat yleensä käyttäjätunnuksesta, salasanasta ja vaihtuvasta tunnusluvusta (joka on nykyään usein mobiilisovelluksessa). Pankkitunnuksilla ei ainoastaan hoideta pankkiasioita, vaan ne toimivat vahvana sähköisenä tunnistautumisvälineenä monissa muissa palveluissa. Suomessa pankkitunnukset ovat yksi yleisimmistä vahvan sähköisen tunnistautumisen menetelmistä.
Pankkitunnusten historia ulottuu 1990-luvulle, jolloin ensimmäiset verkkopankit otettiin käyttöön Suomessa. Alun perin tunnistautuminen perustui paperisiin tunnuslukulistoihin, joista käyttäjä syötti pyydetyn numeron kirjautuessaan. Nykyään useimmat pankit ovat siirtyneet tunnuslukusovelluksiin, jotka ovat turvallisempia ja helpompia käyttää. Tunnuslukusovellus generoi kertakäyttöisiä tunnuslukuja tai käyttää biometristä tunnistautumista, kuten sormenjälkeä tai kasvojentunnistusta.
Pankkitunnuksilla voit kirjautua lukuisiin julkisiin ja yksityisiin sähköisiin palveluihin. Julkishallinnon palveluista esimerkkejä ovat Kelan asiointipalvelu, Verohallinnon OmaVero, Omakanta, DVV:n palvelut ja useat kuntien palvelut. Yksityisellä sektorilla pankkitunnuksia käytetään esimerkiksi vakuutusyhtiöiden, teleoperaattoreiden ja sähköyhtiöiden verkkopalveluissa. Pankkitunnuksilla voit myös allekirjoittaa sopimuksia sähköisesti, mikä nopeuttaa asiointia merkittävästi.
Kaksivaiheinen tunnistautuminen on nykyään standardi pankkitunnusten käytössä. Tämä tarkoittaa, että kirjautuminen vaatii vähintään kaksi eri tekijää: jotain mitä tiedät (salasana), jotain mitä omistat (puhelin tai tunnuslukukortti) ja/tai jotain mitä olet (biometrinen tunnistus). Tämä tekee pankkitunnuksista merkittävästi turvallisemmat kuin pelkkään salasanaan perustuvat tunnisteet.
Koska tunnukset ovat avain koko digitaaliseen identiteettiisi ja varallisuuteesi, ne on pidettävä ehdottoman salassa. Pankkitunnukset antavat pääsyn pankkitilillesi, mutta myös mahdollisuuden toimia puolestasi monissa muissa palveluissa. Tämän vuoksi tunnusten väärinkäytön seuraukset voivat olla vakavat. Pankki tai poliisi ei koskaan kysy tunnuksiasi sähköpostitse, tekstiviestillä tai puhelimitse. Tällaiset yhteydenotot ovat aina huijausyrityksiä eli niin sanottuja phishing-hyökkäyksiä.
Jos epäilet tunnustesi joutuneen vääriin käsiin, ne on suljettava välittömästi soittamalla pankin sulkupalveluun. Sulkupalvelut ovat avoinna ympäri vuorokauden. Tunnusten sulkemisen jälkeen pankki toimittaa uudet tunnukset. Sulkeminen on ilmaista ja nopea toimenpide, joten sen tekeminen varmuuden vuoksi on aina suositeltavaa.
Tunnuslukusovellukset ovat korvanneet suurelta osin vanhat paperilistat. Sovellukset ovat sidottuja yhteen laitteeseen, mikä parantaa turvallisuutta. Jos vaihdat puhelinta, sinun on siirrettävä tunnuslukusovellus uuteen laitteeseen pankin ohjeiden mukaisesti. Jotkut pankit tarjoavat myös fyysisiä tunnuslukugeneraattoreita vaihtoehtona mobiilisovellukselle.
Pankkitunnukset ovat osa laajempaa suomalaista sähköisen tunnistautumisen ekosysteemiä. Suomi.fi-tunnistus on yhteinen palvelu, joka mahdollistaa tunnistautumisen pankkitunnuksilla, mobiilivarmenne-tunnistuksella ja henkilökortilla. Tulevaisuudessa eurooppalainen digitaalinen identiteetti (eIDAS 2.0) tulee laajentamaan tunnistautumismahdollisuuksia yli rajojen. Pankkitunnukset pysyvät kuitenkin keskeisenä tunnistautumisvälineenä Suomessa vielä pitkään.
