Pankkikriisi
Pankkikriisi syntyy, kun pankit menettävät luottamuksen, kärsivät massiivisista luottotappioista tai kohtaavat talletuspaon. Kriisi voi levitä nopeasti pankkien välisen riippuvuuden vuoksi ja lamaannuttaa koko talouden. Pankkikriisit ovat historian saatossa aiheuttaneet valtavia taloudellisia tuhoja ja johtaneet laajoihin yhteiskunnallisiin muutoksiin.
Pankkikriisin syntyminen
Pankkikriisi alkaa tyypillisesti, kun pankkien luottotappiot kasvavat liian suuriksi. Tämä voi johtua kiinteistökuplan puhkeamisesta, talouden taantumasta tai riskialttiista lainanannosta. Kun pankin tappiot ylittävät sen oman pääoman, pankki on teknisesti maksukyvytön.
Luottamuksen menetys voi laukaista talletuspaon, jossa asiakkaat ryntäävät nostamaan rahansa pankista. Koska pankit pitävät vain osan talletuksista käteisenä (murto-osareservijärjestelmä), talletuspako voi kaataa muuten terveen pankin.
Suomen 1990-luvun pankkikriisi
Suomessa 1990-luvun alun pankkikriisi johti useiden pankkien kaatumiseen ja valtion tukitoimiin. Kriisi oli seurausta 1980-luvun lopun ylikuumentuneesta taloudesta, kiinteistökuplasta ja rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta. Neuvostoliiton romahdus ja vientimarkkinoiden supistuminen pahensivat tilannetta.
SKOP oli ensimmäinen kaatunut pankki vuonna 1991. Valtio joutui pelastamaan pankkeja ja takaamaan talletuksia. Pankkikriisin kokonaiskustannukset valtiolle olivat arviolta 8-10 miljardia euroa nykyrahassa. Kriisi johti laajaan työttömyyteen ja lamaan.
Kriisin ehkäisy ja sääntely
Talletussuoja ja tiukempi sääntely (vakavaraisuusvaatimukset) on otettu käyttöön kriisien ehkäisemiseksi. Pankkien on ylläpidettävä riittävästi omaa pääomaa suhteessa riskiinsä. Finanssivalvonta valvoo pankkien tilaa jatkuvasti.
EU:ssa on perustettu pankkiunioni, jonka tavoitteena on yhtenäistää pankkivalvontaa ja luoda yhteiset pelisäännöt kriisien hoitamiseen. Yhteinen kriisinratkaisumekanismi määrittelee, miten ongelma pankkeja käsitellään.
Keskuspankkien rooli
Keskuspankit ja hallitukset reagoivat pankkikriiseihin likviditeettituella, pankkitakuilla ja tarvittaessa pankkien pelastustoimilla järjestelmäriskin rajoittamiseksi. Keskuspankki voi toimia viimekätisenä lainanantajana ja tarjota hätärahoitusta pankeille.
Vuoden 2008 globaalissa finanssikriisissä keskuspankit ympäri maailmaa reagoivat nopeasti laskemalla korkoja ja tarjoamalla massiivista likviditeettiä rahoitusjärjestelmälle. Valtiot pelastivat suuria pankkeja, jotka katsottiin “liian suuriksi kaatumaan”.
Pankkikriisien opetukset ovat johtaneet sääntelyn tiukentamiseen, mutta täysin niitä ei voida ehkäistä. Tallettajille talletussuoja tarjoaa turvaa 100 000 euroon asti per pankki.
