Osinko
Osinko on konkreettinen tapa, jolla osakeyhtiö palkitsee omistajiaan. Kun yritys tekee tilikaudella voittoa, yhtiökokous päättää, kuinka suuri osa voitosta jaetaan osinkoina ja kuinka paljon jätetään yhtiöön investointeja ja kasvua varten. Osinko maksetaan yleensä rahana suoraan osakkeenomistajan tilille, tyypillisesti kerran vuodessa, mutta joskus myös useammassa erässä. Suomessa suurin osa osingoista jaetaan keväällä yhtiökokousten jälkeen.
Osingon suuruus määräytyy yhtiön hallituksen esityksestä ja yhtiökokouksen päätöksestä. Hallitus esittää osingon perusteella yrityksen taloudellista tilannetta, tulevaisuudennäkymiä ja sijoitustarpeita. Vakavaraiset ja vakaat yhtiöt jakavat tyypillisesti säännöllistä osinkoa, kun taas kasvuyhtiöt voivat jättää osingon jakamatta sijoittaakseen voitot kasvuun. Jotkut yhtiöt ovat tunnettuja pitkästä ja vakaasta osinkoperinteestään.
Osingot ovat tärkeä osa osakesijoittamisen tuottoa. Kokonaistuotto muodostuu osakkeen arvonnoususta ja osingoista. Pitkällä aikavälillä osingot voivat muodostaa merkittävän osan kokonaistuotosta, erityisesti kun ne sijoitetaan uudelleen korkoa korolle -periaatteella. Historiallisesti osingot ovat muodostaneet noin kolmanneksen osakemarkkinoiden kokonaistuotosta.
Vakaat ja hyvinä osingonmaksajina tunnetut yhtiöt ovat suosittuja sijoituskohteita, sillä ne tarjoavat tasaista kassavirtaa sijoittajalle markkinatilanteesta riippumatta. Osinkosijoittaminen on suosittu strategia erityisesti eläkeläisten ja muiden säännöllistä tuloa tarvitsevien keskuudessa. Osinkoaristokraatit ovat yhtiöitä, jotka ovat nostaneet osinkoaan vuosi vuodelta useiden vuosikymmenten ajan.
Osinkotuotto kertoo, kuinka monta prosenttia osinko on osakkeen hinnasta. Se lasketaan jakamalla vuosittainen osinko osakkeen nykyisellä hinnalla. Esimerkiksi jos osakkeen hinta on 20 euroa ja osinko on 1 euro vuodessa, osinkotuotto on 5 prosenttia. Korkea osinkotuotto voi houkutella sijoittajia, mutta se voi myös viitata siihen, että markkinat odottavat osingon laskevan tai yhtiön olevan vaikeuksissa.
Suomessa pörssiyhtiöiden osingot ovat osittain verovapaita. Tavallisella arvo-osuustilillä saaduista osingoista 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osinkojen efektiivinen veroaste on noin 25,5–28,9 prosenttia riippuen pääomatulojen kokonaismäärästä. Osakesäästötilillä osingot saa sijoittaa uudelleen ilman välitöntä veroa, mikä tehostaa varallisuuden kasvua.
Osingon irtoamispäivä on tärkeä käsite osakesijoittajalle. Osinko maksetaan niille, jotka omistavat osakkeen täsmäytyspäivänä. Irtoamispäivänä osakkeen hinta tyypillisesti laskee osingon verran, koska ostaja ei enää saa kyseisen vuoden osinkoa. Osingon maksupäivä on yleensä muutaman päivän kuluttua täsmäytyspäivästä.
Osingonjakopolitiikka vaihtelee yhtiöittäin. Jotkut yhtiöt sitoutuvat jakamaan tietyn osuuden tuloksesta osinkona (esimerkiksi 50 prosenttia), kun taas toiset tarkastelevat osinkoa vuosi kerrallaan. Ylijäämäinen osinko on tavanomaista korkeampi osinko, jonka yhtiö voi jakaa esimerkiksi poikkeuksellisen hyvän tuloksen tai omaisuuden myynnin jälkeen.
Osakkeiden takaisinosto on vaihtoehtoinen tapa palauttaa varoja osakkeenomistajille. Takaisinosto vähentää liikkeellä olevien osakkeiden määrää, mikä nostaa jäljelle jäävien osakkeiden arvoa. Joissakin maissa takaisinosto voi olla verotuksellisesti edullisempi kuin osinko, mutta Suomessa osinkojen osittainen verovapaus tekee niistä usein houkuttelevan vaihtoehdon.
