Ohjauskorko
Ohjauskorko on keskuspankin (euroalueella Euroopan keskuspankki, EKP) tärkein työkalu rahapolitiikan toteuttamisessa. Nostamalla tai laskemalla ohjauskorkoa keskuspankki vaikuttaa siihen, millä hinnalla pankit saavat rahoitusta. Tämä heijastuu suoraan markkinakorkoihin, kuten Euriboriin, ja sitä kautta asuntolainojen ja muiden luottojen hintoihin. Ohjauskorko on siis talouden korkotason ankkuri, josta kaikki muut korot johtavat suuntansa.
Euroopan keskuspankilla on useita ohjauskorkoja, joista tärkeimmät ovat perusrahoitusoperaatioiden korko, talletuskorko ja maksuvalmiusluoton korko. Perusrahoitusoperaatioiden korko on se korko, jolla pankit voivat lainata rahaa EKP:ltä normaalisti. Talletuskorko on korko, jonka pankit saavat yön yli -talletuksistaan EKP:ssä. Maksuvalmiusluoton korko on korkeampi korko hätätilanteen lainoille. Näiden korkojen muutoksista uutisoidaan usein “EKP nostaa/laskee ohjauskorkoa”.
Kun inflaatio on liian nopeaa, keskuspankki nostaa ohjauskorkoa hillitäkseen kulutusta ja investointeja. Korkeammat korot tekevät lainaamisesta kalliimpaa ja säästämisestä houkuttelevampaa, mikä vähentää rahan kiertoa taloudessa ja hidastaa hintojen nousua. Tämä on rahapolitiikan peruskäytäntö inflaation torjunnassa.
Vastaavasti taantumassa ohjauskorkoa lasketaan talouden elvyttämiseksi. Matalammat korot tekevät lainaamisesta halvempaa, mikä kannustaa yrityksiä investoimaan ja kuluttajia kuluttamaan. Tämä lisää rahan kiertoa ja tukee talouskasvua. Finanssikriisin 2008 ja koronapandemian 2020 jälkeen ohjauskorot laskettiin poikkeuksellisen mataliksi tai jopa negatiivisiksi.
Tavalliselle kuluttajalle ohjauskoron muutokset näkyvät konkreettisimmin asuntolainan korossa. Kun ohjauskorko nousee, asuntolainallisten kuukausimenot kasvavat, koska Euribor seuraa ohjauskorkoa. Esimerkiksi vuosina 2022–2023 EKP nosti ohjauskorkoja nopeasti inflaation torjumiseksi, ja asuntolainojen kuukausierät kasvoivat sadoilla euroilla.
Säästäjälle korkeampi ohjauskorko voi puolestaan tarkoittaa parempaa tuottoa talletustileille. Kun markkinakorot nousevat, pankit nostavat myös talletuskorkoja houkutellakseen asiakkaiden rahoja. Negatiivisten korkojen aikana (2015–2022) talletuskorot olivat lähellä nollaa, mutta korkojen noustessa myös säästäjät alkavat hyötyä.
Ohjauskoron muutokset vaikuttavat myös valuuttakursseihin. Korkeampi korko houkuttelee ulkomaisia sijoittajia, mikä vahvistaa valuuttaa. Matalampi korko heikentää valuuttaa. Tämä vaikuttaa tuontihintoihin ja vientiteollisuuden kilpailukykyyn, mikä heijastuu takaisin inflaatioon ja talouteen.
Keskuspankin korkopäätökset tehdään säännöllisesti, EKP:n tapauksessa noin kuuden viikon välein. Päätökset perustuvat taloustilanne-analyysiin, inflaatioennusteisiin ja talouskasvunäkymiin. Markkinat seuraavat keskuspankin viestintää tarkasti ja spekuloivat tulevilla korkoliikkeillä, mikä vaikuttaa korkoihin jo ennen varsinaista päätöstä.
Ohjauskoron vaikutusketju kuluttajaan kulkee useassa vaiheessa: keskuspankki asettaa ohjauskoron → pankit lainaavat rahaa keskuspankilta → pankkien välinen markkinakorko (Euribor) muuttuu → pankit muuttavat laina- ja talletuskorkojaan → kuluttajan lainakustannukset tai säästöjen tuotot muuttuvat. Tämä ketju tekee ohjauskorosta yhden talouden keskeisimmistä muuttujista, joka vaikuttaa jokaisen arkeen.
