Markkinariski
Markkinariski (systemaattinen riski) on riski, joka vaikuttaa kaikkiin sijoituksiin ja jota ei voida eliminoida hajauttamisella. Se johtuu tekijöistä, jotka vaikuttavat koko markkinaan, kuten taloussuhdanteista, koroista, inflaatiosta ja geopoliittisista tapahtumista. Markkinariski on sijoittamisen perusriski, jota jokaisen osakesijoittajan on hyväksyttävä.
Systemaattinen vs. epäsystemaattinen riski
Markkinariski eroaa yrityskohtaisesta riskistä (epäsystemaattinen riski), joka liittyy tietyn yrityksen toimintaan ja jota voi hajauttaa omistamalla useita eri yhtiöitä ja toimialoja. Jos yksittäinen yritys epäonnistuu, hyvin hajautettu salkku ei kärsi merkittävästi. Mutta kun koko markkina laskee, kaikki osakkeet laskevat yleensä yhdessä.
Salkkuteorian mukaan hajauttamisella voi poistaa epäsystemaattisen riskin lähes kokonaan, mutta systemaattinen riski jää aina jäljelle. Tämä on hinta, jonka sijoittaja maksaa osakemarkkinoille osallistumisesta.
Markkinariskin lähteet
Markkinariski syntyy monista tekijöistä. Taloudelliset suhdanteet vaikuttavat yritysten tuloksiin ja osakekursseihin. Keskuspankkien korkopäätökset muuttavat rahan hintaa ja sijoitusten houkuttelevuutta. Inflaatio vaikuttaa ostovoiman kehitykseen ja korkotasoon.
Geopoliittiset tapahtumat, kuten sodat, kauppakonfliktit tai pandemiat, voivat aiheuttaa laajoja markkinahäiriöitä. Finanssikriisit ja pankkikriisit voivat lamaannuttaa koko rahoitusjärjestelmän. Nämä kaikki ovat markkinariskin ilmentymiä.
Riskipreemio markkinariskin korvauksena
Sijoittaja kompensoi markkinariskin ottamista odottamalla korkeampaa tuottoa osakemarkkinoilta verrattuna riskittömiin sijoituksiin. Pitkällä aikavälillä osakemarkkinat ovat historiallisesti tuottaneet enemmän kuin korkosijoitukset – tätä eroa kutsutaan osakepreeemioksi.
Osakepreemio on ollut historiallisesti 4-6 % vuodessa riskittömän koron päälle. Tämä ylituotto on korvaus siitä riskistä, jonka sijoittaja ottaa altistumalla markkinoiden heilahteluille.
Markkinariskin hallinta
Vaikka markkinariskiä ei voi eliminoida, sitä voi hallita useilla tavoilla. Sijoitushorisontti on keskeinen: pitkällä aikavälillä markkinoiden laskut ovat historiallisesti aina palautuneet. Mitä pidempi sijoitusaika, sitä paremmin sijoittaja kestää markkinariskiä.
Allokaatio eri omaisuusluokkiin auttaa hallitsemaan markkinariskiä. Joukkovelkakirjat ja korkosijoitukset eivät yleensä korreloi täydellisesti osakkeiden kanssa, joten ne tarjoavat suojaa osakemarkkinoiden laskiessa.
Sijoittajan oman riskinsietokyvyn tunnistaminen on tärkeää. Jos markkinoiden volatiliteetti aiheuttaa yöunettomuutta, osakepaino on ehkä liian korkea.
