Lunastus

Lunastus on termi, jota käytetään, kun sijoittaja haluaa nostaa rahansa pois sijoitusrahastosta. Tämä on rahastosijoittamisen perusoperaatio, joka mahdollistaa sijoitusten muuttamisen käteiseksi tarpeen mukaan. Lunastusprosessin ymmärtäminen auttaa sijoittajaa suunnittelemaan rahankäyttöään ja ymmärtämään siihen liittyvät kustannukset ja veroseuraamukset.

Käytännössä lunastus toimii näin: annat rahastoyhtiölle toimeksiannon myydä omistamasi rahasto-osuudet tai osan niistä. Rahastoyhtiö laskee osuuksille arvon lunastuspäivän kurssin mukaan ja siirtää rahat pankkitilillesi. Toimeksiannon voi antaa verkkopankissa, rahastoyhtiön verkkopalvelussa, puhelimitse tai joissakin tapauksissa konttorissa.

Rahaston arvo lasketaan päivittäin (arkipäivisin) rahaston sijoitusten markkina-arvojen perusteella. Kun annat lunastustoimeksiannon, käytetään tyypillisesti seuraavan pankkipäivän arvoa. Jos annat toimeksiannon aamupäivällä, käytetään usein saman päivän arvoa. Tarkka käytäntö vaihtelee rahastoittain, ja se on mainittu rahaston säännöissä.

Lunastuksesta peritään usein lunastuspalkkio, joka on tyypillisesti 0–1 % lunastettavasta summasta. Monet rahastot eivät peri lunastuspalkkiota lainkaan, kun taas jotkut perivät sen vain lyhyitä sijoitusaikoja koskien. Tämä on tarkoitettu estämään lyhytaikaista spekulatiivista kaupankäyntiä, joka aiheuttaisi rahastolle kustannuksia. Lunastuspalkkio vähentää suoraan saamaasi summaa.

Rahat ovat tililläsi yleensä 1–3 pankkipäivän kuluessa toimeksiannosta. Nopeus riippuu rahastotyypistä ja rahastoyhtiön käytännöistä. Osakerahastot lunastetaan tyypillisesti nopeammin kuin erikoisrahastot. Kiireellistä rahantarvetta varten kannattaa varautua muutaman päivän viiveeseen eikä luottaa samana päivänä saatuihin varoihin.

Lunastus realisoi sijoituksen voiton tai tappion, mikä laukaisee veroseuraamukset. Voitosta on maksettava pääomatuloveroa, joka on Suomessa 30 % alle 30 000 euron voitoista ja 34 % ylittävältä osalta. Tappio on vähennyskelpoinen muista pääomatuloista. Verottaja saa tiedot lunastuksista automaattisesti rahastoyhtiöiltä, joten ilmoittaminen on helppoa.

Rahasto-osuuksia voi yleensä lunastaa milloin tahansa, mikä tekee rahastosijoittamisesta joustavaa verrattuna moniin muihin sijoitusmuotoihin. Tämä likviditeetti on rahastojen merkittävä etu – rahat saa käyttöön nopeasti ja ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Tavallisessa osakerahastossa tai korkorahastossa lunastaminen on helppoa ja vaivatonta.

On kuitenkin hyvä huomioida, että joissakin erikoisrahastoissa lunastus voi olla mahdollista vain tiettyinä ajankohtina. Kiinteistörahastot saattavat sallia lunastuksen vain neljännesvuosittain. Hedge-rahastot voivat vaatia kuukausien ennakkoilmoitusta. Pääomarahastot eivät yleensä salli lunastusta kesken sijoituskauden. Nämä rajoitukset johtuvat siitä, että rahaston sijoitukset eivät ole helposti rahaksi muutettavia.

Osittainen lunastus on mahdollista – sinun ei tarvitse lunastaa kaikkia osuuksiasi kerralla. Voit nostaa vain sen verran kuin tarvitset ja jättää loput kasvamaan. Tämä on käytännöllistä esimerkiksi eläkesäästöjen purkamisessa tai kun haluat siirtää osan varoista toiseen kohteeseen.

Verosuunnittelun näkökulmasta lunastusten ajoittaminen voi olla merkittävää. FIFO-periaatteen (first in, first out) mukaan ensiksi ostetut osuudet myydään ensiksi, jolloin pitkään omistetut osuudet, joissa voi olla suurin voitto, lunastetaan ensin. Jos haluat optimoida verotusta, voit harkita osuuksien siirtämistä eri rahastosalkkuihin tai lunastusten jakamista eri verovuosille.

Osakesäästötilillä lunastukset toimivat eri tavalla – voit myydä ja ostaa tilin sisällä ilman veroseuraamuksia. Vero maksetaan vasta, kun nostat varoja tililtä. Tämä tekee osakesäästötilistä verotehokkaan tavan hallita rahastosijoituksia, erityisesti jos teet usein muutoksia salkkuusi.