Lainanhoitokyky

Lainanhoitokyky on pankin keskeinen arviointikohde lainaa myönnettäessä. Se perustuu hakijan tuloihin, menoihin, muihin velkoihin ja taloudelliseen kokonaistilanteeseen. Pankit tekevät stressitestin varmistaakseen, että asiakas selviää maksuista myös korkojen noustessa.

Lainanhoitokyvyn laskennassa huomioidaan tyypillisesti vähintään 6 %:n korkotaso, vaikka todellinen korko olisi matalampi. Tämä varmistaa, ettei lainanottaja joudu vaikeuksiin korkotason noustessa.

Hyvä lainanhoitokyky tarkoittaa, että lainanhoitokulut (korot ja lyhennykset) eivät vie liian suurta osuutta tuloista ja jäljelle jää riittävästi rahaa elämiseen ja säästämiseen.

Lainanhoitokyvyn laskeminen

Lainanhoitokyky lasketaan vertaamalla lainanhoitokuluja käytettävissä oleviin tuloihin. Peruskaava on:

Lainanhoitokyky = Nettotulot - Välttämättömät menot - Muut lainanhoitokulut

Jos tulos on riittävästi suurempi kuin haetun lainan kuukausierä, lainanhoitokyky on hyvä. Pankit käyttävät yleensä sääntöä, jonka mukaan asumiskulut (lainakuukausierä + vastike + muut asumismenot) eivät saisi ylittää 30–40 % nettotuloista.

Stressitestaus

Pankit eivät arvioi lainanhoitokykyä pelkästään nykyisellä korkotasolla. Finanssivalvonnan suosituksen mukaan pankkien tulee testata hakijan maksukyky vähintään 6 % korkotasolla. Tämä ns. stressitesti varmistaa, että lainanottaja selviytyy maksuista myös korkojen merkittävästi noustessa.

Esimerkiksi 200 000 € asuntolainassa 25 vuoden laina-ajalla:

• 3 % korolla kuukausierä on noin 948 €
• 6 % korolla kuukausierä on noin 1 289 €

Lainanottajan tulee selviytyä myös korkeammasta kuukausierästä ilman kohtuutonta taloudellista rasitusta.

Lainanhoitokykyyn vaikuttavat tekijät

Tulot: Palkkatulot, yrittäjätulot, eläkkeet ja muut säännölliset tulot. Pankit huomioivat yleensä vakaat tulot täysimääräisesti, epäsäännölliset tulot varovaisemmin.

Menot: Välttämättömät elinkustannukset, olemassa olevat lainat, elatusvelvollisuudet ja muut sitovat menot.

Muut velat: Olemassa olevat lainat, luottokorttivelat ja muut vastuut vähentävät lainanhoitokykyä.

Perhetilanne: Lasten lukumäärä ja muut elatusvelvollisuudet vaikuttavat arvioituihin menoihin.

Lainanhoitokyvyn parantaminen

Lainanhoitokykyä voi parantaa useilla tavoilla ennen lainanhakua:

• Tulojen kasvattaminen: Palkankorotus, sivutyöt tai puolison tulot parantavat kokonaiskuvaa
• Velkojen maksaminen: Olemassa olevien velkojen maksaminen pois vapauttaa maksuvaraa
• Menojen karsiminen: Pienemmät pakolliset menot jättävät enemmän tilaa lainanhoitoon
• Suurempi omarahoitusosuus: Pienempi lainamäärä tarkoittaa pienempää kuukausierää

Lainanhoitokyvyn merkitys lainapäätöksessä

Lainanhoitokyky on yksi tärkeimmistä tekijöistä lainapäätöksessä. Vaikka hakijalla olisi hyvät vakuudet ja puhtaat luottotiedot, heikko lainanhoitokyky voi johtaa lainahakemuksen hylkäämiseen tai lainamäärän rajoittamiseen.

Pankit haluavat varmistaa, että lainanottaja pystyy maksamaan lainan takaisin ilman kohtuutonta taloudellista rasitusta. Tämä suojelee sekä pankkia että lainanottajaa ylivelkaantumiselta.

Oma arvio lainanhoitokyvystä

Ennen lainanhakua kannattaa tehdä oma arvio lainanhoitokyvystä. Laske, paljonko nettotuloista jää kuukausittain pakollisten menojen jälkeen. Vertaa tätä haetun lainan kuukausierään stressitestatulla korolla (esim. 6 %). Jääkö riittävästi puskuria yllättäviin menoihin ja säästämiseen?

Lainanhoitokyvyn realistinen arviointi auttaa välttämään liian suuren lainan ottamista ja siihen liittyviä taloudellisia riskejä.