KYC

KYC (Know Your Customer) on prosessi, jolla pankit ja muut rahoituslaitokset varmistavat asiakkaidensa henkilöllisyyden ja ymmärtävät heidän taloudellista toimintaansa. Tämä ei ole pankkien omaa uteliaisuutta, vaan lakiin perustuva velvollisuus, jonka tavoitteena on estää rahanpesua, terrorismin rahoitusta ja talousrikollisuutta.

Käytännössä KYC tarkoittaa sitä, että pankki kysyy sinulta säännöllisesti tietoja esimerkiksi tulojesi lähteestä, verovelvollisuudestasi ulkomailla tai siitä, oletko poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Pankin on myös tiedettävä, kuka on tilin todellinen edunsaaja. Jos et anna pyydettyjä tietoja, pankki voi joutua rajoittamaan palveluitasi tai jopa lopettamaan asiakkuutesi.

KYC-kyselyt voivat tuntua joskus tunkeilevilta, mutta ne ovat välttämättömiä turvallisen ja luotettavan pankkijärjestelmän ylläpitämiseksi. Ne suojaavat sekä pankkia että sen asiakkaita väärinkäytöksiltä.

KYC-velvoitteen tausta

KYC-velvoite perustuu kansainväliseen ja EU-lainsäädäntöön, erityisesti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskeviin direktiiveihin. Suomessa tätä säätelee laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä.

Velvoite koskee paitsi pankkeja, myös monia muita toimijoita:

• Vakuutusyhtiöitä
• Sijoituspalveluyrityksiä
• Kryptovaluuttapörssejä
• Kiinteistönvälittäjiä
• Tilintarkastajia ja kirjanpitäjiä
• Lakiasiaintoimistoja

KYC-prosessin vaiheet

KYC-prosessi etenee tyypillisesti seuraavasti:

1. Asiakkaan tunnistaminen: Henkilöllisyyden varmistaminen virallisesta henkilöllisyystodistuksesta (passi, henkilökortti, ajokortti).

2. Perustietojen keruu: Nimi, osoite, syntymäaika, kansalaisuus, verotuksellinen asuinmaa.

3. Asiakassuhteen tarkoituksen selvitys: Miksi asiakas tarvitsee kyseisiä palveluita ja mitä tilillä on tarkoitus tehdä.

4. Varojen alkuperän selvitys: Erityisesti suurissa talletuksissa tai siirroissa selvitetään rahojen lähde.

5. Jatkuva seuranta: Asiakkuuden aikana pankki seuraa epätavallisia tapahtumia ja päivittää tietoja säännöllisesti.

Mitä tietoja pankki kysyy

Tyypillisiä KYC-kysymyksiä ovat:

• Tulojen lähde (palkka, yritystoiminta, perintö, sijoitukset)
• Ammatti ja työnantaja
• Verovelvollisuus ulkomailla (FATCA, CRS)
• Poliittinen vaikutusvalta (PEP – Politically Exposed Person)
• Tilin käyttötarkoitus
• Odotettavissa oleva rahamäärä tilillä
• Ulkomaanmaksujen tarve

PEP eli poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö

Erityinen KYC-kohta koskee PEP-asemaa. Poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä ovat esimerkiksi:

• Ministerit ja kansanedustajat
• Korkeat virkamiehet
• Oikeusistuinten jäsenet
• Puoluejohtajat
• Suurten valtionyhtiöiden johtajat
• Näiden perheenjäsenet ja läheiset liikekumppanit

PEP-status ei estä pankkiasiointia, mutta pankki soveltaa tiukempaa seurantaa rahanpesun estämiseksi.

Mitä jos en vastaa KYC-kyselyyn

Jos et toimita pankin pyytämiä tietoja määräajassa, pankki voi:

• Rajoittaa palveluitasi (esim. korttimaksut tai tilisiirrot eivät toimi)
• Kieltäytyä uusien tuotteiden myöntämisestä
• Äärimmäisessä tapauksessa irtisanoa asiakkuuden

On siis tärkeää vastata KYC-kyselyihin ajoissa, vaikka ne tuntuisivatkin tunkeilevilta.

KYC ja yksityisyys

KYC-tietoja käsitellään luottamuksellisesti pankkisalaisuuden piirissä. Pankki ei jaa tietoja kolmansille osapuolille ilman laillista perustetta (esim. viranomaispyyntö). Tietosuoja-asetuksen (GDPR) nojalla sinulla on oikeus tietää, mitä tietoja pankki on kerännyt.

KYC-prosessin ymmärtäminen auttaa näkemään pankin kysymykset osana normaalia asiointia, ei epäilynä asiakasta kohtaan.