Korkoriski

Korkoriski vaikuttaa sekä sijoittajiin että lainanottajiin. Sijoittajalle korkoriski tarkoittaa, että joukkovelkakirjojen markkina-arvo laskee korkojen noustessa ja nousee korkojen laskiessa.

Lainanottajalle korkoriski realisoituu vaihtuvakorkoisten lainojen, kuten asuntolainan, kohdalla: viitekoron nousu kasvattaa kuukausierää ja lainan kokonaiskustannuksia.

Korkoriskiä voi hallita sijoittamalla lyhyen maturiteetin velkakirjoihin, valitsemalla kiinteäkorkoisen lainan tai käyttämällä korkokattoa. Stressitesti auttaa arvioimaan korkoriskin vaikutusta omaan talouteen.

Korkoriski sijoittamisessa

Korkosijoittajalle korkoriski on keskeinen huomioitava tekijä. Kun keskuspankki nostaa ohjauskorkoa, markkinakorot nousevat ja olemassa olevien joukkovelkakirjojen arvo laskee.

Miksi näin tapahtuu? Joukkovelkakirja maksaa kiinteää kuponkikorkoa. Jos uudet velkakirjat tarjoavat korkeampaa korkoa, vanhat matalamman koron velkakirjat ovat vähemmän houkuttelevia. Niiden hinta laskee tasolle, jossa efektiivinen tuotto vastaa markkinakorkoa.

Esimerkki: Omistat velkakirjan, joka maksaa 2 % korkoa. Markkinakorot nousevat 4 prosenttiin. Nyt sinun velkakirjasi on vähemmän arvokas, koska uudet velkakirjat tarjoavat parempaa tuottoa.

Duraatio ja korkoherkkyys

Duraatio mittaa velkakirjan herkkyyttä korkomuutoksille. Mitä pidempi duraatio, sitä enemmän velkakirjan hinta reagoi korkomuutoksiin.

• Lyhyt duraatio (1–3 vuotta): Vähäinen korkoherkkyys
• Keskipitkä duraatio (3–7 vuotta): Kohtalainen korkoherkkyys
• Pitkä duraatio (yli 7 vuotta): Korkea korkoherkkyys

Nyrkkisääntö: Yhden prosenttiyksikön koronnousu laskee velkakirjan arvoa suunnilleen duraation verran prosenteissa. Eli 10 vuoden duraation velkakirjan arvo laskee noin 10 %, jos korot nousevat 1 %.

Korkoriski lainoissa

Lainanottajalle korkoriski on erityisen merkittävä vaihtuvakorkoisten lainojen kohdalla. Suomessa suurin osa asuntolainoista on sidottu euribor-viitekorkoon.

Koronnousun vaikutus:

• Kuukausierä kasvaa
• Lainan kokonaiskustannukset nousevat
• Lainanhoitokyky heikkenee

Esimerkiksi 200 000 € asuntolainassa 25 vuoden laina-ajalla kuukausierä voi nousta 300–400 eurolla, jos korko nousee 3 prosenttiyksiköllä.

Korkoriskin hallinta sijoituksissa

Sijoittaja voi hallita korkoriskiä:

Lyhentämällä duraatiota: Lyhyen koron rahastot reagoivat vähemmän korkomuutoksiin.

Hajauttamalla: Eri maturiteettien velkakirjoihin sijoittaminen tasapainottaa riskiä.

Inflaatiosidonnaisilla velkakirjoilla: Näiden tuotto seuraa inflaatiota.

Vaihtuvakorkoisiilla velkakirjoilla: Kuponki mukautuu markkinakorkoihin.

Korkoriskin hallinta lainoissa

Lainanottaja voi suojautua korkoriskiltä:

Kiinteä korko: Lukitsee koron tietylle ajalle, tyypillisesti 3–10 vuodeksi.

Korkokatto: Asettaa ylärajan korolle, jonka yli korko ei nouse.

Korkoputki: Asettaa sekä ylä- että alarajan korolle.

Lyhyempi laina-aika: Lyhentää aikaa, jonka korkomuutokset vaikuttavat.

Stressitesti

Ennen lainan ottamista kannattaa tehdä stressitesti: miltä talous näyttäisi, jos korko nousisi merkittävästi? Pankit laskevat lainanhoitokyvyn vähintään 6 % korolla, mikä antaa puskuria korkojen nousulle.

Korkoympäristön merkitys

Korkoriski korostuu korkojen muutostilanteissa. Pitkän matalan koron jälkeen kohoava korkotaso voi aiheuttaa merkittäviä arvonlaskuja korkosijoituksissa ja kasvattaa lainakustannuksia.

Korkoriskin ymmärtäminen auttaa sekä sijoittajaa että lainanottajaa tekemään tietoisia päätöksiä ja varautumaan korkoympäristön muutoksiin.