Korkoputki
Korkoputki on korkosuojaustuote, joka yhdistää korkokaton ja korkolattian asettaen lainan viitekorolle vaihteluvälin. Tämä tarkoittaa, että korko ei voi nousta ylärajan yli eikä laskea alarajan alle, vaan pysyy aina sovitun “putken” sisällä. Korkoputki tarjoaa ennustettavuutta molempiin suuntiin ja on usein edullisempi vaihtoehto kuin pelkkä korkokatto.
Korkoputken toimintaperiaate on suoraviivainen. Oletetaan, että korkoputken alaraja on 2 % ja yläraja 4 %. Jos Euribor on 3 %, lainan viitekorko on 3 %. Jos Euribor nousee 5 prosenttiin, lainan viitekorko on silti vain 4 % (yläraja). Jos Euribor laskee 1 prosenttiin, lainan viitekorko on 2 % (alaraja), vaikka markkinakorko olisi alhaisempi. Lainan kokonaiskorko on aina viitekorko plus marginaali.
Korkoputken keskeinen etu on sen edullisempi hinta verrattuna pelkkään korkokattoon. Tämä johtuu siitä, että lainanottaja luopuu hyödystä, jonka saisi, jos korot laskisivat alarajan alle. Pankki saa tämän hyödyn kompensaationa, mikä alentaa suojauksen hintaa. Käytännössä korkoputki voi olla puolet halvempi tai jopa enemmän kuin vastaava pelkkä korkokatto.
Korkoputki sopii lainanottajille, jotka haluavat rajata korkovaihtelun riskiä kohtuulliseen hintaan ja ovat valmiita hyväksymään myös korkojen laskun hyödyn rajaamisen. Jos uskot, että korot eivät laske merkittävästi alarajan alle tulevina vuosina, korkoputki on järkevä valinta – saat samanlaisen ylärajasuojauksen kuin korkokatossa mutta halvemmalla.
Käytännön esimerkki valaisee korkoputken toimintaa: 250 000 euron asuntolainalle otetaan korkoputki, jonka alaraja on 1 % ja yläraja 3,5 %. Marginaali on 0,7 %. Tällöin lainan kokonaiskorko vaihtelee välillä 1,7-4,2 %. Jos Euribor on 2,5 %, kokonaiskorko on 3,2 %. Yläraja suojaa koronnousulta, ja alaraja tarkoittaa, ettei lainanottaja hyödy, jos korot laskisivat alle 1 prosentin.
Korkoputken rajojen valinta on tasapainoilua kustannusten ja suojauksen välillä. Leveämpi putki (esim. 1-4 %) on halvempi mutta tarjoaa vähemmän suojaa. Kapeampi putki (esim. 2-3 %) on kalliimpi mutta antaa tarkemmin rajatun vaihtelun. Alarajan ja ylärajan etäisyys toisistaan vaikuttaa merkittävästi hintaan – symmetrinen putki (esim. 2 % nykykoron molemmin puolin) on tyypillinen valinta.
Korkoputken suojausaika vaihtelee tyypillisesti 3-10 vuoden välillä. Pidempi suojaus on kalliimpi mutta tarjoaa varmuutta pidemmälle. Suojausajan valinnassa kannattaa huomioida oma lainansitoumus ja taloussuunnitelma. Jos suunnittelet asunnon myyntiä viiden vuoden sisällä, sitä pidempi suojaus voi olla turha.
Korkoputki ei ole yleisesti tunnettu tuote tavallisten kuluttajien keskuudessa – korkokatto ja kiinteä korko ovat tutumpia vaihtoehtoja. Pankit eivät aina aktiivisesti markkinoi korkoputkea, vaikka se voisi olla monelle sopiva vaihtoehto. Lainaneuvotteluissa kannattaa kysyä tarjousta myös korkoputkelle ja vertailla sitä korkokattoon ja kiinteään korkoon.
Korkoputken ja kiinteän koron ero on siinä, että kiinteässä korossa korko pysyy täsmälleen samana koko sovitun jakson ajan. Korkoputkessa korko vaihtelee putken sisällä markkinakorkojen mukaan. Kiinteä korko antaa täydellisen ennustettavuuden mutta ei mahdollisuutta hyötyä korkojen laskusta. Korkoputki antaa lähes yhtä hyvän ennustettavuuden (tiedät vaihteluvälin) mutta säilyttää jonkin verran joustavuutta.
Korkoriskin hallinta on tärkeä osa lainanottoa, erityisesti suurissa ja pitkäaikaisissa lainoissa kuten asuntolainoissa. Korkoputki on yksi työkalu tähän, ja se sopii erityisesti lainanottajille, jotka haluavat hallittua vaihtelua ilman äärimmäisyyksien riskiä. Ennen päätöstä kannattaa laskea eri skenaarioita ja vertailla korkoputken kustannusta mahdolliseen hyötyyn ja menetettyyn korkolaskun hyötyyn.
Historiallisesti korkoputkien suosio on vaihdellut korkotason mukaan. Matalien korkojen aikana, kun alaraja on lähellä nollaa, korkoputki menettää merkitystään – korot eivät voi laskea enää paljon. Nousevien korkojen ympäristössä korkoputki tulee kiinnostavammaksi, koska ylärajasuojaus on arvokas ja alaraja voidaan asettaa järkevälle tasolle.
