Korkojakso
Korkojakso määrittää, kuinka usein lainan vaihtuva viitekorko päivitetään vastaamaan senhetkistä markkinakorkoa. Tämä keskeinen lainasopimuksen ehto vaikuttaa merkittävästi siihen, miten lainasi reagoi korkomarkkinoiden muutoksiin ja miten ennustettava kuukausieräsi on. Korkojakson ymmärtäminen auttaa valitsemaan omaan tilanteeseesi sopivan lainan ja varautumaan korkomuutoksiin.
Tyypillisiä korkojaksoja Suomessa ovat 3, 6 ja 12 kuukautta. Euribor-sidonnaisissa lainoissa 12 kuukauden korkojakso on ollut perinteisesti suosituin, koska se antaa parhaan ennustettavuuden – lainan korko pysyy samana koko vuoden ja muuttuu vain kerran vuodessa. Lyhyemmät korkojaksot, kuten 3 tai 6 kuukautta, ovat myös yleisiä, ja niiden suosio vaihtelee korkoympäristön mukaan.
Korkojakson alussa lainan korko kiinnitetään valitun viitekoron – esimerkiksi 12 kuukauden Euriborin – senhetkiseen arvoon. Tämä korko pysyy voimassa koko korkojakson ajan riippumatta siitä, miten markkinakorot kehittyvät välillä. Korkojakson päättyessä korko päivitetään uuden noteeraushetken viitekorkoon. Tarkka päivämäärä määräytyy lainasopimuksen ehtojen mukaan.
Lyhyempi korkojakso tarkoittaa, että lainan korko seuraa markkinoita tarkemmin ja reagoi nopeammin korkomuutoksiin. Jos markkinakorot ovat laskussa, lyhyt korkojakso mahdollistaa hyötymisen laskusta nopeammin. Vastaavasti nousevien korkojen ympäristössä lyhyt korkojakso nostaa lainan korkoa nopeammin. Tämä lisää kuukausierän vaihtelua ja tekee budjetoinnista haastavampaa.
Pidempi korkojakso antaa enemmän ennustettavuutta, koska korko pysyy samana pidempään. Tämä helpottaa talouden suunnittelua – tiedät tasan, paljonko lainanhoitoon menee seuraavan vuoden aikana. Haittapuolena pidempi korkojakso voi jäädä jälkeen markkinakehityksestä: jos korot laskevat merkittävästi, joudut odottamaan korkojakson loppuun asti päästäksesi hyötymään laskusta.
Korkojakson valintaan vaikuttaa markkinanäkymien lisäksi oma riskinsietokyky ja taloudellinen tilanne. Jos kuukausierän heilahtelut aiheuttavat stressiä tai taloudessa on vähän puskuria, pidempi korkojakso tuo turvallista ennustettavuutta. Jos taas talous kestää vaihtelua ja uskot korkojen laskevan, lyhyempi jakso voi olla houkuttelevampi.
Viitekoron arvo vaihtelee eri pituisilla korkojaksoilla. Tyypillisesti pidempi korko on korkeampi kuin lyhyempi (normaali tuottokäyrä), mutta markkinatilanne voi kääntää tämän päinvastoin. Esimerkiksi jos 12 kuukauden Euribor on 4 % ja 3 kuukauden Euribor 4,2 %, lyhyempi korkojakso olisi hetkellisesti kalliimpi, vaikka se reagoisi nopeammin mahdolliseen korkolaskuun.
Korkojakso on eri asia kuin marginaali, joka on pankin kiinteä lisä viitekoron päälle. Marginaali pysyy samana koko laina-ajan (ellei sitä erikseen neuvotella uudelleen), kun taas viitekorko ja siten kokonaiskorkotaso muuttuu korkojaksojen välillä. Lainan kokonaiskorko on siis viitekorko plus marginaali.
Lainanottaja voi usein vaihtaa korkojaksoa laina-aikana, joskaan tämä ei ole automaattista. Jotkut pankit veloittavat korkojakson vaihdosta, toiset tarjoavat sen maksutta. Vaihto kannattaa ajoittaa nykyisen korkojakson päättymiseen. Jos haluat siirtyä kiinteään korkoon vaihtuvan sijaan, tämäkin on usein mahdollista neuvottelemalla pankin kanssa.
Korkoriski liittyy läheisesti korkojaksoon. Mitä lyhyempi korkojakso, sitä nopeammin korkoriski realisoituu korkojen noustessa. Korkokatto on yksi tapa rajoittaa korkoriskiä riippumatta korkojaksosta – se määrittelee ylärajan, jonka yli korko ei voi nousta. Korkokaton voi ostaa erikseen tai se voi sisältyä joihinkin lainatuotteisiin.
Historiallisesti Suomessa on suosittu pidempiä korkojaksoja vakauden vuoksi. Korkojen nopea nousu vuosina 2022-2023 nosti keskusteluun korkojakson merkityksen: ne, joilla oli pitkä korkojakso, saivat hetken lisäaikaa ennen kuin koronnousu alkoi näkyä laskussa, kun taas lyhyen korkojakson lainoissa nousu tuntui välittömästi. Tämä kokemus on lisännyt tietoisuutta korkojakson merkityksestä.
