Joukkovelkakirja
Joukkovelkakirja (bond) on arvopaperi, jossa sijoittaja lainaa rahaa liikkeeseenlaskijalle sovituksi ajaksi sovittua korkoa vastaan. Liikkeeseenlaskija voi olla valtio (valtionlaina), kunta tai yritys. Joukkovelkakirjat ovat yksi tärkeimmistä sijoitusluokista osakkeiden rinnalla ja muodostavat merkittävän osan globaaleista rahoitusmarkkinoista.
Joukkovelkakirjan perusterminologiaan kuuluvat nimellisarvo, kuponkikorko ja maturiteetti. Nimellisarvo on velkakirjan loppuun maksettava summa. Kuponkikorko on vuosittain maksettava korko nimellisarvosta. Maturiteetti on velkakirjan juoksuaika eli aika liikkeeseenlaskusta eräpäivään. Esimerkiksi 10 vuoden valtionlainassa maturiteetti on 10 vuotta, ja sinä aikana sijoittaja saa vuosittain kuponkikoron ja lopussa nimellisarvon takaisin.
Joukkovelkakirjat ovat tyypillisesti vähäriskisempiä kuin osakkeet, erityisesti valtionlainat, mutta tarjoavat myös matalamman tuoton. Valtionlainat ovat yleensä riskittömimpiä, koska valtio voi verottaa ja painaa rahaa velkojen maksamiseksi. Yritysvelkakirjoissa riski ja tuotto ovat korkeampia riippuen yrityksen luottoluokituksesta. Luottoluokitus kertoo liikkeeseenlaskijan kyvystä maksaa velkansa takaisin.
Korkojen muutos vaikuttaa joukkovelkakirjojen arvoon käänteisesti. Kun markkinakorot nousevat, olemassa olevien joukkovelkakirjojen arvo laskee, koska niiden kuponkikorko on matalampi kuin uusien velkakirjojen. Vastaavasti korkojen laskiessa velkakirjojen arvo nousee. Tätä kutsutaan korkoriskiksi. Riski on sitä suurempi, mitä pidempi velkakirjan maturiteetti on.
Joukkovelkakirjat sopivat sijoittajille, jotka hakevat vakaata tuottoa ja haluavat hajauttaa salkkuaan osakkeiden rinnalle. Korkosijoitukset toimivat usein vakauttavana elementtinä sijoitussalkussa, koska ne tyypillisesti liikkuvat eri suuntaan kuin osakkeet kriisiaikoina. Sijoittajat hakevat turvaa valtionlainoista epävarmuuden aikana, mikä nostaa niiden hintaa.
Monet rahastot sijoittavat korkopapereihin, mikä tarjoaa helpon tavan päästä korkomarkkinoille. Korkorahastot voivat keskittyä lyhyisiin korkoihin (rahamarkkinarahastot), pitkiin korkoihin (valtion- tai yrityslainoihin) tai korkeariskisiin yrityslainoihin (high yield). ETF:iä on tarjolla myös joukkovelkakirjasijoituksiin.
Yritysvelkakirjat jaetaan tyypillisesti investment grade -luokkaan ja high yield (roskalainoihin) -luokkaan luottoluokituksen perusteella. Investment grade -velkakirjat ovat luottoluokitukseltaan BBB- tai korkeampia, ja ne ovat suhteellisen turvallisia. High yield -velkakirjat ovat luokitukseltaan alle BBB-, ja ne tarjoavat korkeampaa tuottoa korkeamman riskin vastineeksi.
Joukkovelkakirjojen tuotto maturiteettiin (yield to maturity, YTM) on tärkein mittari velkakirjan arviointiin. Se kertoo kokonaistuoton, jos velkakirja pidetään eräpäivään asti. Tuottokäyrä näyttää eri maturiteettien tuotot ja kertoo markkinoiden odotuksista tulevaisuuden koroista. Käänteinen tuottokäyrä, jossa lyhyet korot ovat pitkiä korkeampia, on usein merkki tulevasta taantumasta.
Suomessa yksityissijoittajalle helpointa on sijoittaa joukkovelkakirjoihin rahastojen kautta. Suora joukkovelkakirjasijoittaminen vaatii suurempia summia ja enemmän asiantuntemusta. Joukkovelkakirjat ovat tärkeä osa tasapainoista sijoitussalkkua ja tarjoavat vakautta ja säännöllistä kassavirtaa osakkeiden rinnalle.
