Inflaatio
Inflaatio on talouden ilmiö, jossa tavaroiden ja palveluiden hinnat nousevat ajan myötä. Tämä tarkoittaa, että samalla rahamäärällä saa ostettua vähemmän hyödykkeitä kuin aiemmin, eli rahan ostovoima heikkenee. Pieni ja vakaa inflaatio (yleensä noin 2 % vuodessa) katsotaan taloudelle hyväksi, sillä se kannustaa kulutukseen ja investointeihin. Euroopan keskuspankin tavoitteena on pitää inflaatio lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Inflaatiota mitataan kuluttajahintaindeksillä (KHI), joka seuraa tyypillisen kulutuskorin hintakehitystä. Kulutuskori sisältää satoja eri tuotteita ja palveluita, kuten ruokaa, asumista, liikennettä, terveyspalveluita ja viihdettä. Tilastokeskus kerää hintatietoja kuukausittain ja laskee niiden perusteella inflaatioluvun. Pohjainflaatio eli ydininflaatio on mittari, josta on poistettu energia ja elintarvikkeet, koska niiden hinnat vaihtelevat paljon.
Inflaatio voi johtua monista syistä, kuten kysynnän kasvusta, tuotantokustannusten (esim. energian tai raaka-aineiden) noususta tai rahan määrän lisääntymisestä taloudessa. Kysyntäinflaatio syntyy, kun taloudessa on enemmän rahaa ja kysyntää kuin mitä tuotantokapasiteetti pystyy tyydyttämään. Kustannusinflaatio puolestaan johtuu tuotantokustannusten, kuten palkkojen tai raaka-aineiden hintojen, noususta. Liian korkea inflaatio luo epävarmuutta ja syö säästöjen arvoa.
Deflaatio on inflaation vastakohta, eli hintojen lasku. Vaikka halvemmat hinnat kuulostavat hyvältä, deflaatio voi olla taloudelle vaarallista, koska se kannustaa lykkäämään kulutusta ja investointeja odotettaessa vielä halvempia hintoja. Tämä voi johtaa talouslaman kierteeseen. Stagflaatio on tilanne, jossa korkea inflaatio yhdistyy talouden taantumaan ja korkeaan työttömyyteen.
Keskuspankit, kuten Euroopan keskuspankki (EKP), pyrkivät hallitsemaan inflaatiota ohjauskoron avulla. Nostamalla korkoja keskuspankki hillitsee talouden aktiviteettia ja hintojen nousua, kun taas laskemalla korkoja se pyrkii kiihdyttämään inflaatiota ja talouskasvua. Rahapolitiikan lisäksi keskuspankit voivat käyttää muitakin työkaluja, kuten arvopaperiostojen määrällistä elvytystä.
Inflaatio vaikuttaa merkittävästi säästöihin ja sijoituksiin. Jos inflaatio on korkeampi kuin säästötilin korko, säästöjen ostovoima heikkenee ajan myötä, vaikka nimellinen summa pysyisikin ennallaan. Tämän vuoksi sijoittaminen esimerkiksi osakkeisiin tai kiinteistöihin on usein välttämätöntä, jotta varallisuus säilyttää arvonsa pitkällä aikavälillä. Reaalituotto on sijoituksen tuotto inflaatio huomioiden.
Lainanottajille inflaatio voi olla edullista, koska lainan nimellisarvo pysyy samana, mutta rahan arvo heikkenee. Toisin sanoen lainanhoitokulut ovat tulevaisuudessa “halvempia” reaalisesti mitattuna. Tämä on yksi syy, miksi asuntolaina on usein järkevä sijoitus: velka pienenee reaalisesti ajan myötä.
Historiallisesti inflaatio on vaihdellut merkittävästi. Suomessa hyperinflaatiota ei ole koettu, mutta 1970- ja 1980-luvuilla inflaatio oli ajoittain yli 10 prosenttia. 2020-luvun alussa inflaatio kiihtyi merkittävästi energiakriisin ja toimitusketjuongelmien vuoksi, mikä johti keskuspankkien nopeisiin koronnostoihin. Inflaation ymmärtäminen auttaa tekemään parempia taloudellisia päätöksiä ja suojaamaan omaa ostovoimaa.
