Indeksirahasto

Indeksirahasto on passiivinen sijoitusrahasto, jonka tavoitteena on seurata valitun markkinaindeksin (esim. Helsingin pörssin yleisindeksi) kehitystä mahdollisimman tarkasti. Toisin kuin aktiivisessa rahastossa, jossa salkunhoitaja valitsee osakkeet yrittäen voittaa markkinat, indeksirahasto ostaa automaattisesti kaikkia indeksin yhtiöitä samassa suhteessa kuin ne ovat indeksissä. Indeksirahastot ovat mullistaneet sijoittamisen ja tehneet siitä helpompaa ja edullisempaa kuin koskaan.

Indeksirahastojen historia alkaa vuodesta 1976, jolloin John Bogle perusti ensimmäisen suuren yksityissijoittajille suunnatun indeksirahaston Vanguardissa. Alun perin ideaa pidettiin kyseenalaisena – miksi tyytyä markkinoiden keskimääräiseen tuottoon? Vuosikymmenten kuluessa tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että suurin osa aktiivisista rahastoista häviää indeksille pitkällä aikavälillä, erityisesti kulujen jälkeen.

Indeksirahastojen suurin etu on niiden edullisuus. Koska ne eivät vaadi kallista analyysityötä ja aktiivista kaupankäyntiä, niiden hallinnointikulut ovat tyypillisesti murto-osa aktiivisten rahastojen kuluista. Tyypillisen indeksirahaston vuotuinen hallinnointipalkkio on 0,1–0,5 prosenttia, kun aktiivisissa rahastoissa se voi olla 1–2 prosenttia. Pitkällä aikavälillä matalat kulut ovat yksi varmimmista tavoista parantaa sijoitusten nettotuottoa.

Tutkimusten mukaan suurin osa aktiivisista salkunhoitajista häviää indeksille kulujen jälkeen. SPIVA-tutkimukset (S&P Indices Versus Active) osoittavat, että 10–15 vuoden aikavälillä noin 80–90 prosenttia aktiivisista rahastoista jää jälkeen vertailuindeksistään. Tämä ei tarkoita, että aktiivinen salkunhoito olisi mahdotonta, mutta todennäköisyys valita voittaja etukäteen on pieni.

Indeksirahasto on erinomainen valinta pitkäaikaiseen säästämiseen. Se tarjoaa automaattisen hajautuksen ja markkinoiden keskimääräisen tuoton. Sijoittajan ei tarvitse seurata markkinoita aktiivisesti, vaan riittää, että valitsee itselleen sopivan markkina-alueen (esim. maailma, USA, Eurooppa) ja säästää säännöllisesti. Tämä tekee indeksirahastosta ideaalin vaihtoehdon automaattiseen säästämiseen.

Indeksirahastoja on tarjolla monille eri indekseille ja markkina-alueille. Laajat globaalit indeksit, kuten MSCI World tai FTSE All-World, kattavat tuhansia yhtiöitä kymmenistä maista. Alueelliset indeksit keskittyvät tiettyyn maahan (esim. OMX Helsinki) tai maanosaan (esim. Euro Stoxx 50). Toimialaindeksit seuraavat tietyn sektorin, kuten teknologian tai terveydenhuollon, yhtiöitä.

ETF eli pörssinoteerattu rahasto on indeksirahaston sukulainen. Monet ETF:t ovat käytännössä indeksirahastoja, joilla käydään kauppaa pörssissä. Perinteisen indeksirahaston osuuksia ostetaan ja myydään suoraan rahastoyhtiöltä, kun taas ETF:n osuuksia ostetaan pörssistä. Molemmilla on samat edut: edullisuus, hajautus ja passiivinen hallinta.

Indeksirahastojen kriitikot huomauttavat, että ne ostavat sokeasti kaikkia indeksin yhtiöitä riippumatta niiden laadusta tai arvostuksesta. Tämä voi johtaa siihen, että yliarvostettuja yhtiöitä ostetaan paljon ja aliarvostettuja vähän. Lisäksi indeksirahastojen yleistyminen on herättänyt huolta markkinoiden tehokkuudesta, kun yhä suurempi osa sijoituksista tehdään passiivisesti.

Indeksirahaston valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota kuluihin, tracking erroriin (kuinka tarkasti rahasto seuraa indeksiä) ja rahaston kokoon. Suuremmat rahastot ovat yleensä tehokkaampia ja edullisempia. Indeksirahasto on yksinkertainen, edullinen ja tehokas tapa rakentaa varallisuutta pitkällä aikavälillä, ja se sopii sekä aloittelijoille että kokeneille sijoittajille.