Euribor
Euribor (Euro Interbank Offered Rate) on päivittäin julkaistava viitekorko, joka kertoo, millä hinnalla euroalueen pankit ovat valmiita lainaamaan vakuudetonta rahaa toisilleen. Se on euroalueen tärkein markkinakorko ja toimii perustana useimmille suomalaisille asuntolainoille, yrityslainoille ja kulutusluotoille. Euribor on keskeinen mittari, joka heijastaa rahamarkkinoiden tilaa ja pankkien välistä luottamusta euroalueella.
Euriborin laskennasta vastaa European Money Markets Institute (EMMI), joka kerää päivittäin euroalueen suurimpien pankkien korkonoteeraukset. Euribor lasketaan keskiarvona pankkien ilmoittamista koroista, joilla ne olisivat valmiita lainaamaan rahaa toisille pankeille eri maturiteeteille. Laskennassa käytetään niin kutsuttua trimmed mean -menetelmää, jossa äärimmäisimmät arvot poistetaan ennen keskiarvon laskemista. Tämä tekee Euriborista luotettavan ja manipulointia vastustavan viitekoron.
Euribor-korkoja on eri pituisille jaksoille, joista yleisimmät ovat 12 kk, 6 kk, 3 kk ja 1 kk Euribor. Suomessa asuntolainoissa käytetään tyypillisesti 12 kuukauden Euriboria, kun taas yrityslainoissa ja johdannaisissa voidaan käyttää myös lyhyempiä maturiteetteja. Esimerkiksi 12 kuukauden Euribor tarkoittaa korkoa, joka pysyy lainassa samana vuoden ajan, jonka jälkeen se tarkistetaan vastaamaan sen hetkistä markkinatilannetta. Jos Euribor on negatiivinen, lainan korko määräytyy yleensä pelkän pankin marginaalin mukaan, ellei sopimuksessa ole toisin mainittu.
Lainanottajalle Euriborin valinta vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti markkinakorkojen muutokset heijastuvat omiin lainakustannuksiin. Lyhyempi viitekorko (esim. 3 kk) reagoi muutoksiin nopeammin, kun taas pidempi (esim. 12 kk) tuo enemmän vakautta ja ennustettavuutta lainanhoitomenoihin vuodeksi kerrallaan. Historiallisesti pidempi viitekorko on ollut keskimäärin hieman korkeampi kuin lyhyempi, mutta ero on vaihdellut markkinatilanteen mukaan.
Euriborin taso on vaihdellut merkittävästi vuosien saatossa. Vuosina 2015–2022 Euribor oli negatiivinen, mikä tarkoitti poikkeuksellisen edullisia lainakorkoja. Tämä johtui Euroopan keskuspankin elvyttävästä rahapolitiikasta ja matalasta inflaatiosta. Vuonna 2022 alkoi nopea korkojen nousu, kun EKP alkoi torjua inflaatiota nostamalla ohjauskorkoja. Euribor nousi muutamassa kuukaudessa negatiivisesta yli neljään prosenttiin, mikä nosti lainanhoitokuluja merkittävästi.
Euriborin muutokset vaikuttavat miljoonien suomalaisten talouteen. Koska suurin osa suomalaisista asuntolainoista on sidottu Euriboriin, korkomuutokset heijastuvat suoraan kotitalouksien kuukausibudjettiin. Yhden prosenttiyksikön muutos Euriborissa voi tarkoittaa satojen eurojen muutosta kuukausittaisissa lainanhoitokuluissa suurella lainalla. Tämän vuoksi lainanhakijan on tärkeää varautua korkojen vaihteluun ja tehdä stressitesti omalle maksukyvylleen korkeammilla korkotasoilla.
Korkokatto ja korkoputki ovat finanssituotteita, joilla lainanottaja voi suojautua Euriborin nousulta. Korkokatto asettaa ylärajan korolle, kun taas korkoputki asettaa sekä ylä- että alarajan. Nämä tuotteet maksavat, mutta ne voivat tuoda mielenrauhaa epävarmassa korkoympäristössä.
Euribor on korvaamassa vanhentuneet LIBOR-viitekorot kansainvälisillä markkinoilla. Euribor itse on myös uudistunut vastaamaan tiukempia sääntelyvaatimuksia finanssikriisin jälkeen. Nykyinen Euribor perustuu todellisiin transaktioihin mahdollisimman laajasti, mikä tekee siitä luotettavamman kuin aiemmat arvioihin perustuneet viitekorot. Euriborin ymmärtäminen on tärkeää jokaiselle lainanottajalle ja sijoittajalle, sillä se vaikuttaa merkittävästi lainojen hinnoitteluun ja koko talouden toimintaan.
