Efektiivinen korko
Efektiivinen korko on nimelliskorkoa tarkempi mittari lainan todellisesta korkokustannuksesta tai talletuksen tuotosta. Se huomioi, kuinka usein korko lasketaan ja lisätään pääomaan (koronlaskentaväli), mikä tekee siitä paremman vertailumittarin eri rahoitustuotteiden välillä. Efektiivisen koron ymmärtäminen auttaa tekemään parempia taloudellisia päätöksiä sekä lainaamisen että säästämisen yhteydessä.
Jos korko lasketaan ja lisätään pääomaan useammin kuin kerran vuodessa, efektiivinen korko on nimelliskorkoa korkeampi korkoa korolle -ilmiön ansiosta. Mitä useammin korko pääomitetaan, sitä suurempi ero on nimelliskoron ja efektiivisen koron välillä. Tämä johtuu siitä, että jo aikaisemmin kertynyt korko alkaa tuottaa uutta korkoa.
Esimerkiksi 12 % nimelliskorko vuodessa eri koronlaskentaväleillä tuottaa eri efektiivisiä korkoja: vuosittaisella laskennalla efektiivinen korko on tasan 12 %, puolivuosittaisella noin 12,36 %, neljännesvuosittaisella noin 12,55 % ja kuukausittaisella koronlaskennalla noin 12,68 %. Jatkuvalla koronlaskennalla (teoreettinen ääriesimerkki) efektiivinen korko olisi noin 12,75 %.
Lainanottajan näkökulmasta efektiivinen korko kertoo todellisen korkokustannuksen. Jos kaksi lainaa näyttää paperilla samanhintaisilta 10 % nimelliskorolla, mutta toisessa korko lasketaan kuukausittain ja toisessa vuosittain, kuukausittain laskettava laina on todellisuudessa kalliimpi. Ero on prosenttiyksikön luokkaa, mikä voi merkitä satoja euroja suuremmassa lainassa.
Säästäjälle efektiivinen korko on puolestaan eduksi. Säästötilillä tai määräaikaistalletuksessa, jossa korko pääomitetaan useammin, todellinen tuotto on korkeampi. Pankit ilmoittavat usein nimelliskoron, mutta sijoittajan kannattaa tarkistaa koronlaskentaväli ja laskea efektiivinen tuotto vertaillakseen eri vaihtoehtoja.
Efektiivinen korko lasketaan kaavalla: EAR = (1 + i/n)^n - 1, jossa EAR on efektiivinen vuosikorko, i on nimellinen vuosikorko ja n on koronlaskentajaksojen määrä vuodessa. Käytännössä laskurin käyttö on helpompaa kuin manuaalinen laskeminen, ja useimmat verkkopankit ja lainasivustot tarjoavat efektiivisen koron valmiiksi laskettuna.
Lainaa hakiessa kannattaa kiinnittää huomiota todelliseen vuosikorkoon (TAV), joka on efektiivistä korkoa kattavampi mittari. Todellinen vuosikorko sisältää efektiivisen koron lisäksi myös kaikki lainan kulut, kuten toimitusmaksut, tilinhoitokulut ja muut palkkiot. TAV antaa parhaan kokonaiskuvan lainan todellisesta hinnasta.
Asuntolainoissa efektiivisen koron ja nimelliskoron ero jää usein pieneksi, koska lyhennykset maksetaan säännöllisesti ja pääoma pienenee jatkuvasti. Kulutusluotoissa ja erityisesti pikalainoissa, joissa korot voivat olla korkeita ja koronlaskentaväli lyhyt, efektiivinen korko voi poiketa merkittävästi ilmoitetusta nimelliskorosta.
Korkomarkkinoilla ja joukkovelkakirjoissa efektiivinen korko auttaa vertailemaan eri maturiteettien ja kuponkimaksuvälin velkakirjoja. Sijoittaja voi laskea, mikä todellinen tuotto on, kun kuponkimaksut sijoitetaan uudelleen. Tämä on erityisen tärkeää korkosijoitusten vertailussa.
Historiallisesti matalan inflaation ja korkojen aikana efektiivisen koron ja nimelliskoron ero on ollut pieni absoluuttisina euroina mitattuna. Kun korot nousevat, eron merkitys kasvaa. Taloudellisen lukutaidon kannalta on tärkeää ymmärtää tämä käsite, sillä se paljastaa, miten pienetkin erot korkorakenteessa voivat vaikuttaa lopputulokseen pitkällä aikavälillä.
Pankkien ja rahoituslaitosten on ilmoitettava efektiivinen korko tai todellinen vuosikorko kuluttajille tarjoamissaan tuotteissa kuluttajansuojalain mukaisesti. Tämä läpinäkyvyysvaatimus helpottaa tuotteiden vertailua ja suojaa kuluttajia harhaanjohtavalta markkinoinnilta, jossa nimelliskorko voisi näyttää todellista kustannusta pienemmältä.
